Passiivitalo

 Passiivitalon ajatus syntyi Saksassa jo 1990-luvulla,

lähtökohtana oli käyttää jäteilmaa lämmönlähteenä ,

mikä edellytti lämpöhäviöiden pitämistä mahdollisemman

pieninä. Itse rakennustekniikka on yksinkertainen, eikä

se aseta rajoitteita arkkitehtuurille.

Passiivitaloja voidaan rakentaa niin puusta, tiilestä kuin kivestäkin.

Passiivitalo on rekisteröity tuotemerkki, jolla on asetettu

tietyt laatuvaatimukset.

Valtion VTT on PEP-tutkimuksen (Promotion of European

Passive Houses) pohjalta laskenut, kuinka paljon lämmitys-

energiaa Suomen olosuhteessa tarvitaan.

* Etelä-Suomessa 20 kWh / m2

* Keski-Suomessa 25 kWh / m2

* Pohjois-Suomessa 30 kWh / m2

Tavanomaisten rakennusten primäärienergian tarve

on 130 - 140 kWh / m2, eli passiivitalon lämmitys-

tarve on noin neljäsosa tavallisen rakennuksen

lämmitystarpeesta.

 

Passivitalon energiatehokkuus perustuu ratkaisuihin, jossa

vaipan rakenne, eristävyys ja tiiveys ovat ilmanvaihdon lämmön

talteenoton rinnalla merkittävä osassa.

Passiivitalolle sopiva ilmanvaihtolaite hyödyntää suurimman

osan käytetyn ilman lämmöstä ja lämmittää sillä tuloilman.

 

Ilmastonmuutosta voi hidastaa rakentamalla passiivitaloja.